Hudson Taylorin viisautta - Hannelen viimeinen postaus
Muutama viikko sitten tapasin pitkäaikaisen perhetuttavamme Helsingissä, hienon kristityn naisen. Vain lyhyessä ajassa hänen vointinsa oli huonontunut. Tavatessamme hän ei enää kyennyt lukemaan, ei ainakaan näkyvästi rukoilemaan, tuskin paljoa ajattelemaankaan. Laulettuani hengellisiä lauluja, hän tosin yritti kaikkensa ilmaistakseen jotakin, muttei enää kyennyt tekemään itseään ymmärretyksi. Kuitenkin hän edelleen luotti Jumalaan, jonka luokse vain joidenkin päivien päästä sai lähteä.
"Kun en voi lukea, kun en voi ajatella, kun en pysty edes rukoilemaan, voin luottaa. " Näin lausui Hudson Taylor, Kiinan sisämaalähetyksen perustaja, evankelista, lähetyslääkäri, Hangschown lääkärilähetyksen isä ja monin tavoin aikaansa edellä ollut kristitty.
Taylor tunnettiin rukouksen miehenä, joka rukoili erityisesti aamuisin. Lahjakkaana muusikkona hänen tiedetään todenneen: "Älä pidä konserttiasi ensin ja vasta sitten viritä instrumenttiasi jälkikäteen. Aloita päiväsi Jumalan Sanalla ja rukouksella ja viritä ensin itsesi Jumalan kanssa sopusointuun." Mieleeni tulee myös jonkun toisen maininta siitä, että aina silloin, kun hän on ottanut Jumalalle aikaa aamuisin, koko päivä tuntuu sujuvan paremmin.
Hudson Taylor kohtasi suuria vaikeuksia elämässään. Hän menetti useita perheensä jäseniä Kiinassa, kuten monet hänen työntekijänsäkin. 1900-luvun taitteen levottomuuksissa kymmeniä Taylorin lähettejä sekä osa heidän lapsistaan tapettiin. Sisämaalähetys toimi kaikin tavoin, myös taloudellisesti, uskon varassa. Jumala teki suuria, mutta lähetit elivät hyvin vaikeissa oloissa. Paljon kokenut Taylor lausui paineiden keskellä: "Ei ole väliä sillä, miten suuri paine on. Mikä todella merkitsee on se, missä paine on: tuleeko se sinun ja Jumalan väliin vai työntääkö se sinua lähemmäksi Hänen sydäntään."
Taylor osasi käyttää taitavasti suullista ja kirjallista ilmaisua, muttei luottanut liikaa näihin lahjoihin vaan Jumalan Pyhään Henkeen: "Ei keskusteluilla eikä väittelyillä, vaan nostaen ylös Kristusta me voimme vetää ihmisiä Hänen luokseen."
Tällä hetkellä uskonnollisessa elämässä on enemmän kuin koskaan aiemmin toimintaa, jonka korkeimmalla paikalla on milloin mitäkin. Loppujen lopuksi kuitenkin vain se on lähetystyötä, missä Jeesus saa kiistämättömän, korkean paikkansa ja missä Hänelle samalla jätetään runsas tila vetää ihmisiä luoksensa.
Taylorin elämänfilosofia oli haastava, mutta yksinkertainen: "Antakaamme työmme, ajatuksemme, suunnitelmamme, itsemme, elämämme, rakkaamme, vaikutusvaltamme, kaikkemme suoraan Hänen käteensä ja sitten, kun olemme antaneet kaiken Hänelle, meillä ei ole jäljellä mitään, josta voimme murehtia tai mistä aiheuttaa murhetta."
Voisiko näissä sanoissa olla jotakin myös meille - juuri tänään? Kertoisivatko ne samalla jotakin sielun kesälevosta? Kun jätämme jonkin asiamme tietoisesti Jumalalle, se jää Hänen vastuulleen. Hän on velvollinen hoitamaan sen tavalla tai toisella, vaikka emme aina kykenekään luottamaan Hänen hyviin aikeisiinsa - varsinkaan etukäteen.
Erityisesti Jumalan sallimukset ja ajoitukset voivat ihmetyttää meitä. Myös Taylorin elämässä tapahtui paljon sellaista, joiden kohdalla väistämättä miettii, miksi Jumala salli. Juuri vaikeudet helposti heikentävät meidän uskoamme. Vaan ei Taylorin. Kerrotaan, että eräänkin kerran kuultuaan suurista vaikeuksista, Taylor alkoi viheltää erästä hengellistä laulua. Nuoren lähetin ihmetellessä, miten lähetyksen johtaja saattoi suhtautua sellaisella tavalla kuulemaansa, Taylor vastasi kysyen, tulisiko hänen sitten elää jatkuvasti sydän täynnä tuskaa ja huolta. Jossakin toisessa tilanteessa tämä Jumalan mies puolestaan totesi: "Asioideni järjestäminen kuuluu Hänelle."
Tätä ihmeellistä luottamusta Kristukseen toivotan jokaiselle!
Jään kesälomille heinäkuun puolessavälissä, minkä jälkeen jatkan eläkkeelle. Tilalleni etsittäneen uutta henkilöä. Hudson Taylorin yleinen viisaus lienee sopiva tunnuslause hengellisen työn toimiakin pohdittaessa: "Jumala ei etsi ihmisiä, joilla on suuri usko, vaan yksilöitä, jotka ovat valmiit seuraamaan Häntä."
Tässä vaiheessa esitän mitä lämpimimmän kiitokseni kaikille Tapiolan seurakunnan lähetystyössä mukana oleville, osa vuosikymmenten uskollisuudella! On ollut korvaamaton apu työntekijälle saada toimia yhteistyössä osaavien vapaaehtoisten kanssa. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa teille lähetysrenkaassa mukana oleville, rukoilijoille, sekä eri tavoin palvelleille, nettityöstä neuleisiin saakka.
Taivaan Isän runsasta siunausta toivottaen,
Hannele
"Oi Herra, kuinka onnellisia me olisimmekaan, jos osaisimme heittää murheemme sinulle - jos lepäisimme itsestämme, ja tuntisimme sydämiämme myöten, että Hän, joka on ylhäällä täydellisessä viisaudessaan, täydellisessä rakkaudessaan, toimii meidän parhaaksemme."
"Hän on sanonut: 'Älkää murehtiko - hätäilkö- hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, eikä ruumiistanne, mitä pukisitte yllenne. Vaan etsikää - edistäkää - ensin Jumalan valtakuntaa ja - täyttäkää - Hänen oikeamielisyyttään, niin myös kaikki tämä teille annetaan.' "
"Uskomme ei ennen ole ollut näin kovalla koetuksella. Mutta emme myöskään ole koskaan niin ihanasti kokeneet Jumalan uskollisuutta."
- Hudson Taylor (1832 - 1905) -